Tao on kaikkea kattava voima, joka suojelee sekä hyviä että pahoja. Se on aarre, joka pelastaa etsijänsä ja vapauttaa syntisen. Kauniit sanat ja hyvät teot ovat arvokkaita, mutta Tao on niidenkin yläpuolella. Sitä etsimällä löytää anteeksiannon ja rauhan.
Key Concepts
道
奥
宝
善人
Cite This Chapter
Laozi, Tao Te Ching, Chapter 62, "Tao on kaiken syvyys", laotzu.ai: https://www.laotzu.ai/fi/chapters/62/
Classical Chinese, translation, and AI reflection are shown separately; cite this chapter URL for references.
Tao on kaiken syvyys ja salaisuus, hyvien ihmisten aarre, pahojen ihmisten turva. Kauniit sanat voivat ostaa kunnioitusta, jalot teot voivat lisätä ystäviä. Vaikka ihmiset olisivat pahoja, miksi heitä hylättäisiin? Sentähden kun asetat keisarin ja ministerit, vaikka olisi jalokiviä ja kalliita vaunuja, on parempi istua ja syventyä tähän Taoon. Miksi muinaiset kunnioittivat tätä Taoa? Eikö siksi, että sitä etsimällä löytää ja synneistä voi tulla vapaaksi? Sentähden se on kaiken kallisarvoisin.
Syvä pohdinta
Mistä tässä luvussa on kyse?
Tao on kaikkea kattava voima, joka suojelee sekä hyviä että pahoja. Se on aarre, joka pelastaa etsijänsä ja vapauttaa syntisen. Kauniit sanat ja hyvät teot ovat arvokkaita, mutta Tao on niidenkin yläpuolella. Sitä etsimällä löytää anteeksiannon ja rauhan.
Miten se liittyy minuun?
Olen usein tuntenut olevani liian syntinen tai epätäydellinen ansaitakseni hyvyyttä. Mutta Tao ei hylkää ketään. Se on kuin rakastava syli, joka ottaa vastaan kaikki, myös ne, jotka luulevat olevansa liian rikkinäisiä. Tämä tuo toivoa ja lohdutusta.
Mitä minun pitäisi tehdä tänään?
Tänään tunnustan itselleni, että olen Tao:n lapsia, enkä ole liian syntinen. Etsin yhden hetken hiljaisuutta ja pyydän anteeksiantoa itseltäni ja muilta. Kirjoitan ylös yhden asian, josta haluan tulla vapaaksi, ja annan sen Tao:lle.
Tao has of all things the most honoured place. No treasures give good men so rich a grace; Bad men it guards, and doth their ill efface. Why was it that the ancients prized this Tao so much? Was it not because it could be got by seeking for it, and the guilty could escape (from the stains of their guilt) by it?
AI Moderni
Tao on kaiken syvyys ja salaisuus, hyvien ihmisten aarre, pahojen ihmisten turva. Kauniit sanat voivat ostaa kunnioitusta, jalot teot voivat lisätä ystäviä. Vaikka ihmiset olisivat pahoja, miksi heitä hylättäisiin? Sentähden kun asetat keisarin ja ministerit, vaikka olisi jalokiviä ja kalliita vaunuja, on parempi istua ja syventyä tähän Taoon. Miksi muinaiset kunnioittivat tätä Taoa? Eikö siksi, että sitä etsimällä löytää ja synneistä voi tulla vapaaksi? Sentähden se on kaiken kallisarvoisin.
Oma pohdintani
Mitä tämä luku sinua inspiroi? Miten aiot soveltaa sitä?